Beskrivning
Israelin asema valtiona ei perustu, kuten monet luulevat, YK:n jakosuunnitelmaan vuodelta 1947 (päätöslauselma 181). Täsmennettynä, pääasialliset perusteet kansainvälisessä oikeudessa juutalaisen kansan laillisille vaatimuksille, perustuen historiallisiin oikeuksiin koskien Palestiinaa, ovan Kansainliiton San Remon päätökset huhtikuulta 1920, Palestiinan Mandaatti heinäkuulta 1922, sekä YK:n sopimukset. Nämä välineet yksistään muodostavat juutalaisen väestön vapauden perussopimuksen. Näitä oikeuksia ei ole milloinkaan oikeudellisesti kumottu. (Kansainvälisen oikeustieteen tri. C. D. Wallace).
Jokaisen, joka haluaa ottaa kantaa Lähi-idässä vallalla oleviin, erityisesti Israelin ja palestiinalaisten välisiin jatkuviin erimielisyyksiin, on syytä tutustua tähän teokseen, punnita huolellisesti siinä esitetyt argumentit ja tehdä vasta sen jälkeen omat johtopäätöksensä. Asiat eivät ole aina sitä miltä ne näyttävät.
